Koulukadun tekojäärata

Koulukadun kentät ovat Suomen kiekkoilun kehto. Jäädyttäminen aloitettiin 1934, kaukalo paikalle saatiin 1945 ja Suomen ensimmäinen tekojäärata vuonna 1956. Koulukadun kenttä on mm. pariin otteeseen nähnyt kauden, jossa kaikki kolme mitalia ovat jääneet Tampereelle. SM-sarjan virallinen yleisöennätys Koulukadulla tehtiin vuonna 1964, kun ottelua Tappara-Lukko seurasi 10655 katsojaa. Myös maaotteluita katsomassa oli useaan otteeseen yli 10000 henkeä. Höntsyvuoromme paikka huokuu siis mitä suurimmassa määrin suomalaista kiekkohistoriaa. Paraatikentän aseman Koulukatu menetti, kun Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui Hakametsään MM-kisoihin 1965.

Sijainti: Pyynikillä, Koulukatu 20, 33200 Tampere. Kentälle on lähestulkoon kävelymatka keskustasta. Katso Fonectan karttasivu, josta voit hakea kätevästi myös reittiohjeita. Jos tulet autolla, varmista että pysäköit laillisesti. Iltaisin kadunvarsipysäköinti on ilmaista, mutta päivällä Koulukadun varressa on maksullisia paikkoja – hieman alempaa rinteessä on kiekkopaikkoja.

Bussiyhteydet: Bussi 25 menee lähimmäksi Piispantalon pysäkille (tiukkaan kurviin kun ollaan menossa Rosendahliin). Siitä kävelymatkaa 400 m. Todella monilla busseilla pääsee Metson / Aleksanterin kirkon / Pyynikin uimahallin pysäkeille, josta on kävelyä n. 700 metriä kentälle. Hae aikatauluja kätevästi Repa-reittioppaasta täältä.

Kesällä ykköskentällä on kaukalo, jossa huopa/tekonurmi (näiden risteytys) ja kakkoskentällä asfalttipohjalla katukoriskenttiä. Höntsykorista kakkosella, muut vuorot (ulkosählyt ja laatikkofutikset) ykköskentällä. Katso kuvat alta.

Pukukopit: Ainakin talvella käytössä on aina pukukoppi, yleensä numero 4 kaukaloiden viereisessä rakennuksessa (ovessa Höntsyn lappu). (Jos vuoro on ykköskaukalossa, käytetään katsomon alla olevia koppeja.) Muista käydä ilmoittautumassa kopissa tullessasi, vaikka vaihtaisitkin luistimet kaukalon laidalla (laskemme tulijat, ettei oteta liikaa porukkaa). Lukitsemme kopin kun lähdemme pelaamaan. Huom. kesällä pukukopit eivät välttämättä ole auki!

Kaukalossa jää on yleensä (uusittujen) jäähdytyskoneiden ansiosta hyvä, vaikka keli olisikin märkä tai lämmin. Höntsyn vuorolla pelataan jäähöntsyä useimmiten kiekolla – jos pyryttää lunta saatetaan vaihtaa jääpalloon. Sinulla on oltava omat luistimet ja jääkiekkomaila, suosittelemme myös hanskoja. Vuorolla on kypäräpakko, mutta jos sinulla ei ole omaa niin niitä on lainattavissa. Höntsyssä ei sallita kontaktia eikä lämäreitä, pääpaino on syöttelyssä ja taidokkaassa ”neppailussa”. Vuoro pelataan säällä kuin säällä (kunhan on jäätä), mutta vesisateella ja yli 20 asteen pakkasella ei Höntsytakuu ole voimassa.

Koulukadun tekojäärata. Pukukoppi oikealla. Kuva: Saruwine.

Koulukadun tekojäärata. Pukukoppi oikealla. Kuva: Saruwine.

Koulukatu 50-luvulla. Iso katsomo nykyisen kakkoskaukalon paikalla. Kuva: Veikko Lintinen, lähde Wikipedia.

Koulukatu 50-luvulla. Iso katsomo nykyisen kakkoskaukalon paikalla. Kuva: Veikko Lintinen, lähde Wikipedia.

Kesällä koulukadun ykköskaukalossa on lyhyt tekonurmi, jolla voi pelata melkein mitä vain.

Kesällä koulukadun ykköskaukalossa on lyhyt ”tekonurmi”, jolla voi pelata melkein mitä vain.

Kakkoskentällä puolestaan on asfaltti ja katukoriskenttiä.

Kakkoskentällä puolestaan on asfaltti ja katukoriskenttiä.

Facebooktwittergoogle_plusmailFacebooktwittergoogle_plusmail