Höntsyseteli on olemassa sitä varten, että työnantaja ja työntekijä voisivat ottaa kaiken irti tyky-toiminnalle tarjottavasta veroedusta. Seuraavassa lyhyt tiivistelmä siitä, mitä tämä verotetu käytännössä tarkoittaa ja millä edellytyksillä sen saa. Lisää aiheesta voi lukea tästä Verohallinnon ohjeesta.

Höntsyseteli myydään ilman toimituskuluja, normaalisti laskutamme todellisen käytön mukaan jälkeenpäin. Ajatellaanpa, että työnantaja antaa työntekijälle 100 euron arvosta Höntsyseteleitä. Tämä maksaa työnantajalle 100 euroa (tai vähemmän) ja työntekijä saa puhtaana käteen 100 euron Höntsyt plus alennuksen. Palkanmaksun kautta hoidettuna 100 euron bruttopalkan maksaminen kustantaa työnantajalle noin 130-140 euroa ja työntekijä saa siitä käteensä (veroprosentista riippuen) noin 70 euroa. Veroetu on siis todella merkittävä!

Työntekijän näkökulmasta oleellista:

• Etu on täysin verovapaa, eli saadessaan 100 eurolla Höntsyseteleitä työntekijä saa 100 euron Höntsyt puhtaana käteen.

• Höntsyseteli toimii suoraan sarjalippuna, sillä 8 euron arvoisella Höntsysetelillä voi suoraan maksaa yhden kertalipun (normaalisti 9 euroa).

• 
• Liikunta- ja kulttuurietujen maksimimäärä on 400 euroa per työnantaja vuoden aikana. Mikäli henkilöllä on vuoden aikana useampia työnantajia, hän voi saada liikuntaedun useammasta paikasta. Tällöin etu on verovapaa, vaikka yhteenlaskettu arvo olisi ylikin 400 euroa, kunhan yksittäinen työnantaja ei tarjoa yli 400 euron etua.

• Etu on henkilökohtainen ja se on käytettävä liikuntaan. Höntsysetelillä voi siis maksaa vain omia Höntsyjään tai esim. turnausten osallistumismaksuja, mutta ei esim. perheenjäsenten tai ystävien lippuja. Tästä syystä sillä ostettavat sarjaliputkin ovat henkilökohtaisia. Seteleistä ei myöskään saa antaa rahaa takaisin, eikä niillä saa myydä muita kuin liikuntatuotteita (ei siis esim. T-paitoja tms.). Seteleiden myyminen tms. on veronkiertoa ja tiukasti kiellettyä.

Työnantajan näkökulmasta oleellista:

• Edun kustannukset voidaan kokonaisuudessaan vähentää yrityksen kuluina verotuksessa.

• Veroedun maksimimäärä on 400 euroa työntekijää kohti vuodessa. Jos työntekijältä peritään edun käytöstä omavastuuosuus, ei omavastuuta lasketa maksimimäärään. Työnantaja voi siis tarjota 50 kahdeksan euron arvoista Höntsyseteliä per työntekijä vuodessa. Jos setelistä peritään vaikkapa 4 euron omavastuuosuus, voi määrä vastaavasti olla tuplasti suurempi.

• Käytössä voi olla samaan aikaan useampia tukijärjestelmiä. Näitä voidaan antaa eri suhteessa eri työntekijöille, kunhan pysytään yhteensä 400 euron rajoissa per työntekijä. Voitte siis ottaa Höntsysetelin käyttöön, vaikka käytössänne olisi jo jokin muu liikunta- tai kulttuurietujen tarjoamiseen tarkoitettu järjestelmä.

• Veroedun määrä lasketaan setelin nimellisarvon mukaan, vaikka työnantaja maksaakin seteleistä vasta jälkikäteen toteutuneen käytön mukaan, todennäköisesti yhteensä vähemmän kuin setelien nimellisarvo on.

• Annettu liikuntaetu ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella verottajalle, vaikka se onkin kokonaan verovapaa.

• Edun verovapauden edellytyksenä on, että etu on samantasoisena koko henkilöstön käytettävissä. Kaikkien ei tarvitse suinkaan etua käyttää, mutta mahdollisuus on oltava. Poikkeuksia voidaan tehdä työsuhteen keston ja työajan mukaan: edun ei ole pakko olla esim. kausiapulaisten käytettävissä, ja puolipäiväisille voidaan tarjota puolet kokopäiväisille tarjottavasta edusta.

• Etu voidaan tarjota palkkaa nauttiville työntekijöille (ja haluttaessa myös eläkkeelle jääneille entisille työntekijöille). Yrittäjien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjänä toimivat voivat tarjota edun myös itselleen, jos nostavat yrityksestä palkkaa. Toiminimiyrittäjillä tätä mahdollisuutta ei valitettavasti ole, koska he eivät voi olla itsensä työntekijöitä.

• Työnantajan itsensä järjestämä virkistystoiminta (esim. yrityksen liikuntapäivä) tarkastellaan verotuksessa erikseen, eli siitä syntyvät kulut voi yleensä vähentää verotuksessa, eikä niiden tarvitse sisältyä seteliedun 400 euron maksimisummaan.

Höntsysetelin hintaan sisältyy 9% arvonlisävero. Kuten muissakin virkistysmenoissa, tätä arvonlisäveroa ei erikseen hyvitetä yritykselle.