Höntsy-Volley on Höntsyn ”lentopallojaosto”, jonka joukkueet pelaavat Tampereen Kuntosarjaa ja käyvät sen ohella myös erilaisissa turnauksissa. Ensimmäinen joukkue perustettiin syyssarjaan 2014, ja keväällä 2015 sarjaa pelasi jo kolme joukkuetta (kaksi miesten ja yksi naisten joukkue). Ensi kauden suunnittelua varten toteutimme touko-kesäkuussa nettikyselyn, jonka tuloksista kerromme tässä.

Taustaa

Kyselyyn saatiin 34 vastausta. Vastanneista valtaosa oli odotetusti kiinnostunut olemaan tavalla tai toisella Höntsy-Volleyn toiminnassa mukana. Suurin osa käy Höntsyn yleisillä vuoroilla 1-3 kertaa viikossa, jonkun verran oli sekä himokävijöitä että niitä, jotka eivät käy vuoroilla lainkaan.

Kun otetaan huomioon, että 15 vastannutta EI ollut pelannut joukkueessa keväällä, voisi kuvitella, että on potentiaalia saada mukaan myös uusia pelaajia. Toisaalta noin kolmasosa vanhoista pelureista ei vastannut kyselyyn. Naisia vastanneista oli 13 ja miehiä 21. Varsinainen ilmoittautuminen joukkueisiin on vielä edessäpäin.

Kysyimme sitoutumisesta joukkueeseen ja ajoissa ilmoittautumiseen useammalla kysymyksellä. Yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa oli kiinnostunut pelaamaan sitoutuneessa joukkueessa, jossa ilmoitetaan ajoissa siitä, miten peleihin ja treeneihin päästään. ”Äänet” kuitenkin jakautuivat hieman, eli noin kolmasosa oli kiinnostuneempi väljemmin sitouttavasta joukkueesta, jossa pääpaino on pelien pelaamisella.

Sitoutuminen ja roolit

Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että pelaajilta voidaan vaatia ilmoitusta tulemisesta peleihin/reeneihin vähintään vuorokautta ennen tapahtumaa. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että ahkerammin treenaaville voidaan antaa enemmän peliaikaa, ja että laiska ilmoittautuminen voisi myös vaikuttaa peliaikaan. Aivan kuten kaudenpäätöskeskustelussa, monet korostivat ennakkoilmoittautumisen (oli sitten tulossa tai ei) tärkeyttä, jotta tapahtumia voidaan suunnitella.

Kyselyssä esitettiin ajatus siitä, että joukkueissa voisi olla erilaisia rooleja. Esimerkiksi niin, että joukkueessa olisi suhteellisen pieni ydinryhmä, joka pääsääntöisesti pelaisi sarjaottelut. Tämän lisäksi treeneissä kävisi reservipelaajia, jotka näin pääsisivät harjoittelemaan ja voisivat tarpeen tullen täydentää kokoonpanoa.

Kyselyn perusteella molempiin rooleihin on kiinnostusta, vaikka ydinryhmän rooli onkin odotetusti halutumpi. Vastanneista noin neljälle kymmenestä kelpaa ”vain ydinryhmän” rooli, ja kolme kymmenestä haluaisi mieluummin sen, mutta voisi olla reservissäkin. Kolme kymmenestä siis olisi mieluummin reservipelaajina. Tämä tulos tarkoittaa ilman muuta sitä, että tulemme tarjoamaan mahdollisuutta tulla joukkueisiin reservipelaajaksi – se helpottaa harjoitusten järjestämistä ja ehkäisee jo ennalta pelaajapulatilanteita.

Joukkueen koko, treenimäärä ja treenien sisältö

Lähes kaikkien mielestä sopiva joukkueen koko on 8-11 pelaajan välillä. Lopullista joukkuekokoa päätettäessä tulee tietysti ottaa huomioon myös reservipelaajat, eli mikäli sellaisia on tulossa mukaan, voi ydinryhmä olla pienempi kuin muutoin. Sopiva koko suht sitoutuneelle joukkueelle voisi olla 7-8 pelurin ydinryhmä + 4-6 pelaajan reservi.

Treenimäärän osalta suosituin vaihtoehto oli, että pelien ohessa olisi noin yhdet treenit per viikko. Joka neljäs olisi tyytynyt vain muutamiin treenikertoihin silloin tällöin ja joka kahdeksas halunnut kahdet treenit viikossa. Kunhan syksyn salivuorotilanne on paremmin selvillä, keskustelemme tulevien joukkueiden vastuuhenkilöiden kanssa harjoitusmääristä ja siitä, tarjotaanko niitä kaikille saman verran vai tuleeko joukkueille erilaisia profiileja tämän suhteen.

Harjoitusten sisällön osalta tärkeimpänä pidettiin joukkueen pelitavan hiomista (yli puolet piti tätä erittäin tärkenänä), mutta myös yksilötaidot nähtiin tärkeinä. Varsinaisen pelaamisen suhteen mielipiteet jakautuivat varsin voimakkaasti. Kolmasosa oli sitä mieltä, että kaikissa treeneissä tulisi pelata ainakin osa vuorosta. Noin 40% totesi, että olisi kiva pelata, mutta ei ainakaan aina pakollista. Viidesosa eli lopulta selvä vähemmistö oli sitä mieltä, että reenit ovat reenaamista varten.

Ei ole yllättävää, että em. vastaukset olivat suorassa yhteydessä siihen, miten usein vastaaja kävi pelailemassa yleisillä Höntsyn vuoroilla. Mitä useammin henkilö kävi vuoroilla, sitä useammin hän oli sitä mieltä, että reenit ovat reenaamista varten, ja päinvastoin. Silti vuorojen ”himokävijöistäkin” löytyi vastaaja, jonka mielestä reeneistäkin pitäisi aina osa pelata.

Sivuhuomiona todettakoon kuitenkin, että suurin osa niistä, joiden mielestä treeneissä pitäisi aina pelata ainakin jonkin verran, ei ollut pelannut joukkueessa keväällä. Vastaus voi näin ollen liittyä myös siihen, ettei asianomainen tiedä miten kivaa muunlainen lentopalloharjoittelu voi olla…

Uudistusideat

Lopuksi kyseltiin, mistä asioista vastaajat olisivat halukkaita maksamaan lisää tai karsimaan, ja mitä mieltä muutamista uudistusideoista ollaan. Kulunkikysymyksessä oltiin useimmiten joko sitä mieltä, että nykytaso on hyvä, tai että voisi jonkin verran maksaa lisääkin (tämä koski erityisesti kohtia ”lisää harjoituksia” ja ”ulkopuolinen vetäjä ainakin osalle vuoroista”). Luultavasti käykin niin, että treenejä ja vetoapua niihin tulee maltillisesti lisää ja tämä näkyy jossain määrin joukkuemaksuissa.

Eniten mielipiteet jakautuivat pelipaitojen kohdalla, eli osa haluaisi ehdottomasti sijoittaa teknisiin pelipaitoihin ja osa vastusti ajatusta. Selvitämme mahdollisuutta, että tilaisimme tekniset pelipaidat joiden kuosi on samantapainen kuin vanhanmallisten paitojen. Tällöin kukin voisi tehdä tämän asian kanssa kuten itse haluaa, ja silti joukkueen asu olisi suurin piirtein yhtenäinen.

Uudistusideoita, joista kysyttiin, olivat: joukkueiden mahdollinen eri profiili treenien suhteen; treenikertojen laittaminen seuran pooliin ja jakaminen sieltä eri joukkueille ja yhteisharjoituksiin; Reservipelaajasysteemi;  Pitkä ilmoittautumisaika tapahtumiin; Useampi vastuuhenkilö per joukkue, sekä kauden alussa ”joukkueen päivä”. Näistä suurin osa sai kannatusta tai ”siltä väliltä” –vastauksia, vastustusta tuli vähän. Yksimielisimmän kannatuksen sai ajatus ”joukkueen päivästä”.

Kaikenlaista muutakin tietoa kyselystä saatiin ja saadaan, mm. kyselimme jokaiselta hänen toiverooleistaan kentällä. Näitä asioita hyödynnetään varmasti joukkueita rakennettaessa.

Näin edetään kohti syksyä

Nyt on tarkoitus edetä siten, että otan ensin yhteyttä potentiaalisiin joukkueiden vastuuhenkilöihin, ja ehdottelen että minkä tyyppisiä joukkueita voitaisiin alkaa pystyttää. Näiden keskusteluiden ja salitilanteen pohjalta sitten avataan varsinainen sitova ilmoittautuminen joukkueisiin elokuussa. Nykyisiltä pelureilta voidaan kiinnostuksia kysellä jo kesän aikana.

Vastausten määrän ja jakautumisen perusteella tarjoamme ilmoittautumisvaiheessa naisten joukkueen lisäksi kahta erilaista miesten joukkuetta: 1) tiivistä sitoutumista edellyttävä, paljon harjoitteleva joukkue ja 2) löyhempi porukka, joka harjoittelee lähinnä ennen kauden alkua. Näistä vaihtoehto 2 on luonnollisesti halvempi. Samoin on mahdollista ilmoittaa, onko etupäässä kiinnostunut olemaan joukkueen ydinryhmässä vai reservissä – reservipelaajan pelimaksu on tietenkin edullisempi.

Ilmoittautumisen päätyttyä sitten vastuuhenkilöiden kanssa lyömme lopulliset kokoonpanot lukkoon.  Arvaukseni on, että syksyllä sarjassa pelaa yksi naisten joukkue, 1-2 miesten ”sitoutuneempaa” porukkaa ja 0-1 vähemmän sitoutumista vaativaa joukkuetta.

Tavoitteena on, että treenivuorot voisivat alkaa heti syyskuun alusta ja ”joukkueiden päivä” olla suht pian aloituksen jälkeen.

Kapteenin tehtävistä, treenien vetämisestä ainakin joskus ja pelaajavalmentajan toimimisesta kiinnostuneita henkilöitä löytyi kyselyssä porukasta ihan kohtuullisesti. Näihin kiinnostuksensa ilmoittaneiden keskuudesta löytynevät joukkueiden vetäjät ensi kaudelle.

Tässä ”lyhyesti” kyselyn pääasiallinen anti. Palataan asioihin ilmoittautumisen merkeissä elokuussa!