Väitetään, että kriisin keskellä huomaa, mikä on tärkeää. Ekan viikon perusteella ainakin Höntsy on ihmisille tärkeä. Todella lämmin kiitos kaikista tuenosoituksista! Tätäkin jaksoa voidaan sitten muistella Höntsyn 10-vuotisbileissä, jotka pidetään lauantaina 3.10..

Tänään muutamia hajanaisia kriisimietteitä, ensin pikku muistutukset:

Eilen julistimme kikkavideokisan. Videota tehdessäsi saat kivasti ajan kulumaan, valmiilla videolla ilahdutat muita ihmisiä. Ja voit voittaa kolmen kuukauden ilmaiset Höntsyt!

Oletko sinäkin pienyrittäjä, jolta virus on vienyt bisneksen käsistä? Laita viestiä minulle ilkka.virjo@hontsy.fi – tarkoitus on esitellä höntsyläisille toisten höntsyläisten yrityksiä lähiaikoina #tuepaikallista -hengessä.

Höntsylle Suomen ”lockdown” tulee olemaan taloudellisesti hankalaa aikaa. Tsekkaa aiemmasta blogikirjoituksesta, miten voit halutessasi meitä tukea. Pakko ei koronatauon aikana ole kenenkään höntsyistä maksaa eivätkä sarjakortit vanhene.

Sitten muutama ”mitä ajattelin tällä viikolla” -osaston juttu sekalaisessa järjestyksessä.

Kaikesta päätellen toistaiseksi vasta varaudumme, ja pahin on vasta edessä. Muissa maissa yllättävän iso osa sairaalahoitoa ja jopa tehohoitoa tarvinneista on ollut työikäisiä. Ennusteiden mukaan todella moni suomalainen sairastuu ja tauti voi olla paha työikäiselläkin. Jokaisen kannattaa miettiä etukäteen tukiverkkoaan: jos sairastun, kuka käy puolestani asioilla? Mistä voisin saada lapsenhoitoapua? Jne.

Naapuriapu on tärkeää erityisesti riskiryhmille. Itse tein niin, että laitoin kaikille taloyhtiössämme kirjeen, jossa oli sekä kohdat ”tarvitsetko apua” ja ”haluatko auttaa”. Auttajiakin ilmaantui, ja ajatuksena on joku whatsapp-rinki, mikäli auttamishommia kertyy enemmän.

Uutiset ja ennusteet ovat aika ristiriistaisia. Esim. ennustetaan että ainakin miljoona suomalaista sairastuu, toisaalta Kiina väittää että epidemia alkaa olla ohi ja sairastuneita oli alle sata tuhatta. Itsestäni tuntuu, että tällä hetkellä ei tiedetä viruksesta vielä läheskään tarpeeksi, eikä siksi oikeastaan tiedetä, mitä on odotettavissa. Alkaa tuntua siltä, että täyssulku kestää pitkään – toisaalta on syytä muistaa, että nyt on mennyt vasta reilu viikko (vaikka se pidemmältä tuntuukin).

Yhteiskuntaa ja nuoria (meitä ”kaikki tänne mulle heti nyt” -sukupolven edustajia) on tapana moittia ikäihmisten unohtamisesta, ainakin maakuntalehtien tekstaripalstoilla. Mikä on ääni kellossa nyt, kun koko maa on pantu kiinni nimenomaan siksi, että välitetään ikäihmisistä?

Ihmisellä on taipumus ajatella, että juuri nyt elämme jotenkin erityisen merkityksellistä aikaa. Aika moni on jo julistanut, että ”maailma ei tule olemaan entisensä” tämän jälkeen. On esimerkiksi esitetty, että nyt pysähdytään oleellisten asioiden (myötätunto, ihmisten auttaminen) äärelle, ja se tulee muuttamaan yhteiskuntaa inhimilliseksi. Toisaalla on arveltu, että nyt kapitalismi ja globalisaatio saavat neniinsä, ja järjestelmä muuttuu. Sori vaan, en usko. Veikkaan, että kun tämä homma on ohi, niin palataan vanhaan ennen kuin kukaan ehtii kissaa sanoa. Ei tällaisista ennenkään ole opiksi otettu, miksi siis nyt? Toivon, että olen väärässä.

Kaikkia tietysti kiinnostaa, miten tämä kaikki vielä päättyy. Nyt en kuitenkaan tarkoita tätä kysymystä yleisemmin, vaan nimenomaan höntsäämisen kannalta. Tällä hetkellä rajoitukset ovat voimassa 13.4. asti ja vaikuttaa siltä, että ne jatkuvat siitä eteenkin päin. Mutta miten ne sitten aikanaan puretaan? Oma arvaukseni on, että purkaminen tapahtuu aivan yhtäkkisesti. Sitten, kun tästä on ilmoitettu, niin pelit pannaan pystyyn niin nopeasti kuin mahdollista. Mitään varautumisaikaa (tyyliin ”rajoitukset puretaan ensi viikon maanantaina”) tähän tuskin tulee, koska asiasta ilmoittaminen joka tapauksessa johtaa siihen, ettei rajoituksia noudateta.

Todella paljon tsemppiä kaikille! Pidetään lippu korkealla, mieliala ylhäällä ja autetaan toinen toistamme.