Kyselyihin voi luottaa – paitsi silloin kun ei voi

Höntsyn toiminta-aikana on useaan otteeseen kerätty asiakkaiden mielipiteitä ja toiveita erilaisilla kyselyillä. Tässä olen omimmillani, koska olen vaatimattomasti sanoen valtakunnan kärkipäätä kyselyasiantuntijana. Jännää kyllä, kategoriassa ”toiveet tulevista höntsyvuoroista” liikutaan alueella, jossa kyselyt ovat epäluotettavimmillaan.

Erinomainen esimerkki kyselyjen epäluotettavuudesta saatiin kevään pikakyselyssä, jossa udeltiin ihmisten haluja pelata kesällä uusia lajeja. Puistofutis oli kyselyn ylivoimainen voittaja, ja kymmenittäin oli niitä, jotka halusivat pelata sitä säännöllisesti tai vähintäänkin silloin tällöin. Kommenttiosastossa esitettiin mielipiteitä tyyliin ”ennustan puistofutikselle huikeaa menestystä”.

Tältä pohjalta päätettiin perustaa Santalahteen puistofutisvuoro upealle nurmialueelle järven rantaan. Kesäkuussa ehdittiin vetää kuusi vuoroa, joista kahdella oli kohtuulliset pelit (lähinnä sen turvin, että pelaajia tuli Raholan säbävuorolta jatkamaan höntsypäivää), ja lopuilla jaettiin vapaalippuja paikalle vaivautuneille 1-3 henkilölle.

Tässä (ja videossa alla) sitä puistofutista joka ei oikein sit jengiä napannu.
Tässä (ja videossa alla) sitä puistofutista joka ei oikein sit jengiä napannu.

Toinen vastaava virhe tehtiin heti Höntsyn toiminnan alussa, kun etukäteen satojen kyselyvastausten pohjalta pääteltiin, että lauantaina ja sunnuntaina iltapäivällä on hyvä ajankohta höntsätä. Ensimmäisenä syksynä vedettiin lauantai- ja sunnuntai-iltapäivinä kymmenittäin vuoroja joissa pelattiin 2 vs. 2 tai 3 vs. 3, jos pelattiin ollenkaan. Ylipäätään Höntsyn toiminta-aikana olen oppinut, että ainoa luotettava tapa selvittää, toimiiko jokin vuoro, on laittaa se pystyyn ja katsoa, tuleeko sinne porukkaa.

Mistä tämä johtuu? Eikö kysely ole luotettava väline?

On se, mutta luotettavuus riippuu asiasta, jota kysytään. Kun kysytään yksiselitteistä tosiasiaa (esim. oletko tällä hetkellä töissä), joka ei vaadi monimutkaista muistamista (vrt. ”montako päivää olit töissä vuoden 2004 aikana”) eikä ole arkaluontoinen (esim. ”minkä verran juot alkoholia” – kyselyiden mukaan 2/3 Alkon myynnistä kaadetaan viemäriin), on kysely hyvä väline. Samaan tapaan kysely on erinomainen – ja melkeinpä ainoa käytännöllinen – väline tietojen saamiseksi ihmisten mielipiteistä ja asenteista. Olemme saaneet paljon arvokasta asiakaspalautetta kyselyiden kautta.

Vuorotoiveiden kyseleminen on kuitenkin monin tavoin ongelmallista. Kysymällä ”pelaatko mieluummin lentistä perjantaina Tesomalla vai torstaina Härmälässä” saadaan suht luotettavia vastauksia. Sen sijaan ”olisitko kiinnostunut pelaamaan puistofutista kesällä” on turhan epätarkka kysymys. Vastaushan riippuu tietysti tilanteesta: onko paikka sopiva, onko aika sopiva, ehdinkö, onko samaan aikaan tarjolla kiinnostavampi toinen pelivuoro tai muu harrastus, jne.

Toisekseen hyvän kyselykysymyksen pitäisi aina kysyä vain yhtä asiaa. Tämäntyyppisessä toivekysymyksessä sekoittuu useampi asia, ainakin nämä: a) mihin vastaaja toivoisi oman aikansa riittävän, b) mitä vastaaja mielellään näkee itsensä harrastamassa, c) vastaajan toive siitä, että saisi aikaiseksi liikkua enemmän, sekä näennäisesti ainoa kysytty asia eli d) tulisiko vastaaja pelaamaan puistofutista Höntsyyn, jos sitä olisi tarjolla.

Yrittäjä maskeerattuna tutkijaksi.
Yrittäjä maskeerattuna tutkijaksi.

Yleensä ihmiset toivovat, että heillä olisi enemmän aikaa. Lisäksi palvelutarjonnasta kysyttäessä on tietysti aina parempi, että palvelu on monipuolisempi ja sitä on tarjolla enemmän – jos vaikka sattuisi joskus tarvitsemaan. Vastaus voi olla siis hengessä ”olishan se kivaa,” mikä ei ollenkaan ole väärin, mutta ei vastaa siihen asiaan mitä haluttiin tietää. (Tästä syystä on esim. järkevää kysyä, otatko mieluummin palkankorotuksen vai lisää vapaata – useimmat haluaisivat tietysti molemmat).

Monessa asiassa vaikuttaa myös jonkinlainen arjen näköharha, joka selittänee sen, että edelleenkin useimmat Höntsyyn rekisteröityessään ilmoittavat lauantai- ja sunnuntai-iltapäivät hyväksi peliajaksi, mutta jos vuoroja silloin järjestetään, ei juuri ketään tule. Lyhyesti sanoen, ihmiset kuvittelevat olevansa vapaalla silloin, kun eivät ole töissä – mikä ei viikonloppujen osalta pidä ollenkaan paikkaansa. Viikonloppuisin, erityisesti n. la klo 14 – su klo 18 välisenä aikana, porukalla on yleensä menoja. Ei säännöllisesti aina sama meno – mutta säännöllisesti aina joku meno.

Kyselyitä kuitenkin käytetään jatkossakin, jotta pysymme kartalla siitä, oletteko tyytyväisiä palveluihimme, ja miten niitä voisi kehittää. Usein parhaat ideat kyselyissä tulevat valmiiden vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta.

Tarvitseeko sinun yrityksesi tai organisaatiosi ammattitaitoisesti toteutettua kyselyä? Osta se meiltä! Sillä keinoin tässä on Höntsyä pidetty hengissä, vaikka itse liikuntatoiminta on tappiolla pyörinytkin. Maan parhaat yksityiset kyselypalvelut löydät Virjo Consultingista. Kysy rohkeasti tarjous, suunnittelemme ja toteutamme niin posti-, asiakas-, kuin nettikyselysikin.