Olen viimeksi elokuussa kirjoitellut siitä, miten Höntsyllä taloudellisesti menee. Joulun kynnyksellä on aika päivittää tietoja hieman. Syksyn perusteella olen tehnyt kuvion siitä, mihin rahasi oikeastaan menevät, kun tuot ne meille.

Syyskausi on ollut taloudellisesti Höntsylle suurin piirtein odotusten mukainen, tosin hieman eri tavalla kuin etukäteen ajateltiin. Uusia passilaisia ei ole saatu hankittua toivottuun tahtiin, mutta toisaalta uudet sarjakortit ovat osoittautuneet varsin toimiviksi. Kaiken kaikkiaan höntsytoiminta alkaa pikku hiljaa hivuttautua nollan yläpuolelle siten, että pian yrittäjäkin voisi siitä jotakin palkkaa saada.

Tätä varten tarvitaan kuitenkin vielä hyvä kevät. Toiveissa on, että tammikuussa – joka perinteisesti on liikunta-alalla se vuoden vilkkain kuukausi – saisimme värvättyä riveihin myös uusia passilaisia.

Mikä maksaa?

Seuraava infographics on omistettu kaikille itsekseen ”kertalipun hinta kertaa osallistujamäärä miinus salivuokra” -laskelmia tekeville.

Havainnollisuuden vuoksi asia on esitetty kymppikortin avulla: paljonko kymppikortin hinnasta (60 euroa) menee mihinkin asiaan.

Todellisuudessa suhde ei toki ole aivan näin yksinkertainen eikä laskelma esim. kerro siitä mikä kymppikortin hintana pitäisi olla. Asiahan on niin että lukemat muuttuvat jos ja kun kortteja myydään enemmän. Tämä kuva kertoo siis syksyn tuloslaskelmien pohjalta sen, mihin höntsymyynnistä saatu raha valuu – siinä kaikki (alv on laskettu 1.1. voimaan tulevalla 10 prosentin verokannalla).

Syksyn myötä tilanne on siis se, että rahat juuri ja juuri riittävät kaikkeen muuhun paitsi yrittäjän palkkaan ja firman liikevoittoon. Nämäkin kuluerät olisi kuvaan saatava pikapuoliin mahtumaan. Yrittäjä ei loputtomiin jaksa tehdä muita hommia höntsyjä rahoittaakseen, ja toisaalta pidemmällä tähtäimellä firman kehittäminen edellyttää liikevoiton tekemistä. Vain siten voidaan kuitata aiemmat tappiot & velat ja toteuttaa kaikenlaisia hienoja kehitysideoita joita meillä on (hienosti sanottuna investoida). Myös pahan päivän varalle olisi saatava jotain – toistaiseksi olemme säästyneet esim. pidemmiltä sairastumisilta, mutta koskaan ei tiedä milloin eteen tulee yllättäviä (isojakin) menoja.

Sivumennen sanoen, markkinointikulut ovat tässä laskelmassa tosi pienet koska asiassa on tänä syksynä kovasti säästetty. Noin yleensä ottaen firman alkutaipaleella markkinointi on ollut suurin yksittäinen kuluerä. Mainonnan kustannukset ja mainontaan yhteiskunnassa törsättävä raha jaksaa aina ällistyttää, ks. Veroista suurin.

Tähän tapaan meillä siis menee lompakon puolella. Jotta hyvä meininki saadaan siirrettyä lompsankin puolelle, ovat kaikki nämä edelleen ajankohtaisia: Miten meillä menee ja mitä sinä voit tehdä.

Lompakon ulkopuolellahan meillä on jo vaikka miten pitkään mennyt aivan mahtavasti – hyviä pelejä, hienoja turnauksia, aktiviisia asiakkaita, syöttöjä, passeja, hömpsyjä, iskuja, maaleja… Viime aikoina olen päässyt maistamaan tämän ammatinvalinnan parhaita puolia, sillä aika harva isä pääsee tässä vaiheessa isyyttään hyvällä omallatunnolla pelikentille. (Sivumennen sanoen tämä oli kyllä suunnitelma alun alkaenkin firmaa perustettaessa).

Hyvästä pöhinästä Höntsyssä kertoo myös tänä iltana alkava joulutauko, joka tänä vuonna kestää huikeat kaksi päivää. Vielä vuosi sitten tuntui mielekkäältä panna joulun ja välipäivien aikaan putiikki lähes pariksi viikoksi kokonaan kiinni. Nyt sitä ei olisi voinut harkitakaan, asiakkaat olisivat todennäköisesti nousseet kapinaan.

Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille!