Selvennyksiä aloitteeseen, osa 3

393 ihmisen allekirjoittaman kuntalaisaloitteen käsittely alkaa olla loppusuoralla. Eilen julkaisemani avoin kirje lautakunnan jäsenille on taas kirvoittanut jonkin verran kommentteja, pääasiassa sosiaalisen median puolella. Niinpä ainakin vielä kerran muutama täsmennys.

Tämän jatkokertomuksen aiemmat osat: aloite, selvennyksiä osa 1, selvennyksiä osa 2, hölmöläisiä ja kevätajatuksia, avoin kirje päättäjille.

Eikö säästöjä pitäisi / voisi hakea muualta?

Muut merkittävät asiat on käyty läpi. Esimerkiksi henkilöstökuluja on muutamassa vuodessa leikattu rajusti. Aluksi oli unelma siitä, että ihmisille voisi tarjota ihan kuukausipalkkaista työtä. Pikku hiljaa on sitten siirrytty tuntipalkkoihin, alihankintaan ja harrastevetäjiin. Karsittu on aivan kaikesta muustakin. Vuokrat ovat Höntsyn ylivoimaisesti isoin menoerä tällä hetkellä. Yksityisen puolen vuokrille emme käytännössä voi mitään, siispä julkiset vuokrat ovat se asia jota kautta voisi tilanteeseen vielä hakea muutosta. (Monelle mölisijälle sivuhuomautuksena myös se, että monia lajeja varten ei ole lainkaan tai on vain hyvin vähän yksityisiä liikuntapaikkoja.)

Jos ajattelet, että menoissamme on paljon ilmaa ja kaikenlaista turhaa, niin tervetuloa tarkastelemaan vaikka viime tilikauden tuloslaskelmaa ja kertomaan, mitä nämä turhat asiat ovat.

Eikö sitten pitäisi vain myydä enemmän?

Mikäpä ettei juu. Tämä on tietenkin aivan täysin henkilökohtainen epäonnistuminen, että myyntiä ei ole saatu enää 1-2 vuoteen juurikaan kasvatettua. Samalla pitää todeta, etteivät ongelmamme ratkeaisi pelkästään myynnin kasvamisella, koska marginaalimme ovat niin pienet, ts. myynnin lisääntyessä myös kulut lisääntyvät lähes samaa tahtia.

On jännä yhtälö, että usein samassa puheenvuorossa haukutaan kovia hintojamme ja vaaditaan lisää myyntiä. Yksi kasvun este ovat kohtalaisen korkeat hinnat sekä se, ettei meillä ole tällä hetkellä varaa markkinoida lainkaan. Mikäli sattuisi käymään niin, että päätös menee kaupungilla läpi, laskemme saman tien Höntsypassien hintoja.

Mikä helvetti siellä nyt oikein maksaa, nämä teidän hinnathan on ihan pöyristyttäviä?

Palloilu maksaa. Vertailukohtina käytetyt GoGot ja Elixiat järjestävät jumppia, joissa pienessä tilassa on kymmenittäin ihmisiä ja yksi vetäjä. Heillä on asiakkaita tuhansittain, eikä heidän tarvitse sinne mitään sarjalippulaisia edes huolia sekaan.

Meillä on palloiluvuoroja, joissa on tyypillisesti 10-20 ihmistä kerrallaan isossa tilassa yhden vetäjän kanssa. Tämä on se asia mikä maksaa. Jos vaikka koriksessa on 12 henkilöä ja heiltä saadaan keskimäärin 7 euroa per nuppi, saadaan 84 euroa. Sali 25,5 euroa, arvonlisävero 8 euroa, vetäjä 35 euroa. Tuottoa noin 16 euroa ennen minkäänlaisten muiden kulujen maksamista. Huomautan, että vain hyvin harva käynti tapahtuu normaalihintaisella kertalipulla. Tosiaalta jokainen voi itse laskea, että marginaali ei olisi kovin järisyttävä vaikka näin tapahtuisikin.

(Aina joskus käy niin, että paikalle tuleekin vain esim. 4 hlöä. Silloin kulut edelleen n. 60 euroa, tuloa 0 euroa. Ja jos seuraavalla viikolla taas 12 ja mukana nämä neljä vapaalipun saanutta, tuloa siltä viikolta 8×7=56. Tämmöisen kerran tappion paikkaamiseen menee toisin sanoen aina useampi viikko vaikkei huomioitaisi kiinteitä kuluja lainkaan.)

Vertailuna ihan lonkalta: jumpasta kertyy esimerkiksi 60 x 7 = 420 euroa tunnissa. Siitä voit sitten maksella vetäjälle vaikka mukavat 50 euroa, salikustannus 20 eur, musiikki 15, arvonlisävero 40. Jää 295 euroa. (Josta tietenkin on koko läjä kaikenlaisia kuluja vielä maksettava).

En sano, että em. luvut ovat jumpan osalta täsmälleen kohdallaan tai vaikka olisivatkin, että jumpan järkkääminen välttämättä olisi rahasampo. En tiedä, ja olen oppinut että omat ongelmansa on jokaisella ja niin taatusti heilläkin. Sanon vain, että lähtökohtainen marginaali ja esim. lisätuotto per uusi asiakas on valovuosia parempi ja järjestäjällä paljon enemmän hengitystilaa. En myöskään sano, että pitäisin hintojamme jotenkin sikahalpoina. Ymmärrän, että asiakas miettii sitä yhden liikuntakerran hintaa, eikä se paljon isompi voi olla kuin mitä se meillä nyt on. Aivan selvästi jo nyt osa asiakkaista putoaa hinnan vuoksi porukasta pois ja se on suuri sääli. Olisi kiva voida tarjota esim. sosiaalisin perustein jotakin määrää tavallista edullisempia lippuja, mutta ei ole tällä hetkellä moiseen varaa.

Miten voittoa tavoitteleva yritys kehtaa edes esittää tämmöistä ratkaisua?

Tiedän, että päätös kohdella Oy Höntsy Ab:tä muiden urheiluseurojen tapaan salivuokrissa on asia, joka herättää monissa vastustusta. Tiedän, että tällaisen päätöksen saaminen läpi on äärimmäisen epätodennäköistä, jos ei suorastaan epätoivoista. Juuri siksi se on viimeinen kivi jonka käännän ennen kuin laitan pallot pussiin.

Aluksi oli unelma tehdä taloudellisesti kannattava höntsy-yritys. Ei tullut sellaista, vaan tuli yritysmuotoinen urheiluseura. Tämä asia on omassa toiminnassamme tunnustettu jo vuosia sitten. Nyt on kysymys siitä, voiko kaupunkikin tämän tunnustaa vai pannaanko homma pakettiin.

Kehtaan esittää tätä, koska ensinnäkin olen monet vuodet tehnyt tätä saamatta mitään tukea mistään ja ajattelen, ettei olisi kohtuutonta jos joku joskus pikkaisen auttaisi. Toisekseen, koska näen joka päivä miten paljon iloa tämä apparaatti ihmisille tuottaa ja olisi surullista se lopettaa. Kolmanneksi, jos tämä ei mene läpi niin homma pannaan joka tapauksessa nurin – hävittävää ei enää ole.

Eli lyhyesti asetelma, arvon päättäjät ja asiaa seuraava yleisö, on tämä: tämmöinen meillä nyt on. Minä olen tehnyt sen eteen sen minkä voin. Toki ajattelen että toimintaa voi vielä kehittää, mutta en aio sitä enää ilman palkkaa tehdä. Voin jatkaa jos toimintaedellytykset selvästi paranevat, muuten en. Haluatteko, että jatketaan?