Höntsyisäntä Mikko Lehto

staffmikkoKuka: Höntsyisäntä
Nimi: Mikko Lehto
Yhteystiedot:
mikko.lehto ( ät) hontsy.fi
040 0464615

Mikko on niin jäkälää kasvava Höntsy-veteraani, että hänestä löytyy oikein pelaajakorttikin jokusen vuoden takaa. Ikää on kuulemma vieläkin alle 30, uskokoon ken tahtoo. Oma esittely alkaa näin:

Mielestäni olen kovin tavallinen keskiverto suomalainen-mies, sillä erotuksella että olen kovin erikoinen tapaus!

Minut tuntevat voivat todistaa että olen periksiantamaton (niin hyvässä kuin pahassakin),  hyvinkin huumorintajuinen (vaikka se ei aina kaikille aukenekaan), eikä itseironiakaan ole minulle aivan täysin tuntematon käsite.

Harvoin olen porukan pienin mutta yleensä se äänekkäin; vaikkei minulla yleensä mitään järkevää sanottavaa olekaan! Vuoroilla pyrin (niin omilla kuin muittenkin vetämillä) olemaan mahdollisimman pitkälle oma itseni!

Tapoihini kuuluu mahdollisimman paljon kommentoida niin omia kuin muidenkin suorituksia. Ja olivatpa kommenttini kannustavia tai ivallisen sarkastisia, on ne aina sanottu jonkinlainen pilke silmäkulmassa. Vaikka pelattaisiin täysillä niin ei silti liian tosissaan!

Luonnekuvauksen päätteeksi on pakko todeta etten minäkään täydellinen ole, kun minulta puuttuu ne viat!

Nykyään Höntsäämisen lisäksi harrastuksiin kuuluu lähinnä hauvan kanssa lenkkeily, silloin tällöin kavereiden ”ulkoiluttaminen” ja kesäisin saatan hieman mopoilla. Ja tietysti noi perustylsät uninformatiiviset vastaukset lukeminen, elokuvien ja sarjojen katselu ja nukkuminen…

Höntsyissä minut tapaa tavallisesti joko sählyssä ( = salibandyssä; turhanpäiväistä sematiikkaa tollainen nimillä kikkailu!) tai lentopallossa. Silloin tällöin myös koripalloa käyn kerran-pari / vuosi. 2 – 6 kertaa viikossa käyn jotain pelailemassa; miten nyt ikinä ehtiikään.

Edelleenkään motivaatiota ei tarvitse etsiä, kuten joku ilmeisen viksumies joskus sanoi: ”Kurjaahan se on; mutta aina se kotiolot voittaa!” Eniten Höntsyssä nautin ehdottomasti siitä fiiliksestä joka tulee kun pelaa mukavien ihmisten kanssa ja parhaintahan se on silloin kun peli kulkee ja kaikki onnistuu, kuulemma!

Pelaajakortista on aikaa, joten täytyy lisätä toinen unohtumaton höntsyhetki: se kun lenttiksessä ensimmäisen kerran sattui hyppy kohdalleen ja pallo osumaan käteen ja jostain toistaiseksi tuntemattomasta syystä pallo osui vielä rajojen sisälle!