Yösäbäturnaus pelattiin viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä – turnauksen tulokset tulevat tässä. Grand Slam 2012 -kiertueen lopulliset tulokset ja videoraportti lauantain geimeistä tulossa.

Molarikisa kahden kauppa

Turnauksen kuusi maalivahtia mittelivät paremmuudesta keskenään, ja koska molareissa ei ollut ketään Grand Slam -kokonaiskisan kärkinimiä (ja tämä oli viimeinen osakilpailu), emme tällä kertaa lähteneet tuomaroimaan maalivahdeille kiertuepisteitä. Alkulohkossa 3 Aki Jukkola voitti kilpakumppanisa Niko Vaittisen selvimmin ja pääsi kilpafinaaliin 16 pisteellä. Ykkösalkulohkon kaksintaistelun Oskar Breiliniä vastaan vei vähän niukemmin nimiinsä Miikka Niemi. Kakkoslohkossa oli niin tiukkaa, että molarit päätyivät tasapisteisiin. Pelisysteemissämme tämä tarkoitti sitä, että Hilma Seuranen ja Lassi Hakala pelasivat vastakkain myös harrastesarjan finaalissa.

Pitkään näytti siltä, että Aki korjaa potin selvästi, niin suvereeni mies oli voittaessaan molarien osalta rankkarikisan torjuen likipitäen kaikki laukaukset. Akin torjuntatyöskentely vakuutti myös kanssapelaajat, sillä hänet valittiin selvähköllä ääntenenemmistöllä turnauksen MVP:ksi eli arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Kilpafinaalissa vastaan asettui kuitenkin Miikan muodossa kova luu, joka johti kisaa vielä ennen viimeistä peliä. Sen voitti kuitenkin Akin joukkue – ja samalla kun pelaajien mestari varmistui, olivat nämä kaksi molaria tasapisteissä. Parhaan maalivahdin pystin kohtalo päätettiin tässä vaiheessa yötä, n. klo 2.15, ratkaista äkkikuolemajatkoajalla. Sen aikana Miikka selvitti ainakin yhden pahan tilanteen, ennen kuin Aki joutui antautumaan. Kaikki pystit siis eivät menneetkään samaan osoitteeseen, kun turnauksen parhaaksi molariksi nousi ainoana lainavarusteilla pelannut Miikka.

Harrastesarjassa puolestaan saatiin vihdoin ero Hilman ja Lassin välille, kun Lassi vei lohkon molarikuninkuuden nimiinsä pistein 13-6. Rentosarjassa taistelu molarien sijoista 5.-6. oli tiukempaa, mutta pistein 11-8 sijan 5. nappasi Oskar Breilin.

Alkulohkoista yllätystuloksia

Alkulohkojen jälkeen moni hieraisi silmiään katsellessaan, minkälaisia ennakkosuosikkeja oli päätynyt turnauksen rento- ja harrastesarjoihin. Rehellisyyden nimissä on todettava, että päinvastaisista lupauksista huolimatta 12 pelaajan taulukko ei näytä tuottavan kaikkien pelaajien osalta kovin satunnaisia jakoja vielä 9 pelin otoksella. Tuurillakin oli siis alkulohkoissa oma osuutensa, ja saattaakin olla että vuoden päästä jonkinlaiset ”välisarjat” tai ”keräilyerät” tekevät yöturnaukseen paluun.

Tällä kertaa pelattiin kuitenkin näin, ja kyllä kilpa-, harraste- ja rentofinaaleista saatiin hyvät ja kohtalaisen tasaiset pelit nytkin. Rentosarjassa sinne kaikkien (paitsi Ilen) hämmästykseksi joutunut Höntsyn oma poika Toni Säkkinen keräsi huikeat 17 pistettä 9 ottelussa. Sarjan viralliseksi voittajaksi selviytyi Grand Slamia ennen yösäbää johtanut Ville Virjo 11 pisteellä – rentosarja oli todella tasainen, sillä peräti 7 seuraavalla pelaajalla oli 10 tai 9 pistettä.

Harrastesarjassakin henkilökunta oli kova sana, kun Ilkka Virjo nosti lohkon viimeisessä pelissä itsensä tasapisteisiin lohkon virallisen voittajan Pasi Hätösen kanssa iskemällä tasoituksen tehtyään mainitulle Hätöselle ensin puhtaat ”tunnelit”. Hätöselle harrastesarjan voittopokaali kovalla loppukirillä: 14 pisteestä 8 tuli neljässä viimeisessä matsissa. Lähimmät kärkkyjät olivat 12 pisteessä.

Turnauksessa järjestetyn rankkarikisan vei aika suvereenisti nimiinsä Jussi Lammi, Kristian Starkin ja Petri Virjon joutuessa lopulta jakamaan kakkossijan. Rankkukisan voitto ja Villen joutuminen rentosarjaan tarkoitti Jussille käytännössä paineetonta lähtöä kilpasarjaan, sillä näillä eväillä hän oli jo varmistanut Vuoden Höntsärin tittelin. Ilman rankkukisan pisteitä olisi myös kilpasarjaan päässeellä Raino Pikkaraisella ollut vielä toivoa kokonaiskisan voitosta. Jussi teki pelin kuitenkin selväksi myös kentällä tullen turnauksessa jaetulle kakkossijalle, Rainon jäädessä neljänneksi.

Huikeat loppuratkaisut

Kilpasarja oli huikean jännittävä näytelmä, jossa voittajan selviämistä jouduttiin odottamaan viimeiseen loppuvihellykseen asti. Lohkon alkuvaiheessa kärkeen karautti Joni-Santeri Mäkinen, joka kuitenkin kärsi peleissä 5-6 katkerat tappiot. Niiden seurauksena kärkisijaa piti aina viimeiseen otteluun asti hallussaan Petri Wall. Viimeisessä pelissä Joni-Santeri nousi kuitenkin yhden maalin voiton turvin Petrin ohi takaisin kärkeen ja koko turnauksen voittajaksi – keräten kilpasarjan 12 ottelusta kaikkiaan 17 pistettä. Kakkossijan jakoivat siis Petri ja Jussi 16 pisteellä.

Mestaruuden Joni-Santeri Mäkiselle lopulta ratkaissut maali on tässä:

Ainoana naisena kilpasarjaan selviytyi Päivi Wall, joka siten pokkasi turnauksen naisten sarjan voittajan pokaalin. Wallin perheen vahvan panoksen turnauksessa täydensi Mari Wall, jonka arvovaltainen raati palkitsi Paras Höntsyhenki -palkinnolla.

Mikä parasta, turnaus pelattiin läpi jälleen kerran loistavassa höntsyhengessä. Yhtään jääpussia ei tarvittu, ja vaikka lopussa väsy varmasti alkoi painaa, ei kentällä juurikaan nähty likaista peliä. Järjestäjien puolesta sydämelliset onnittelut voittajille ja kiitos kaikille!

Yösäbän tulokset ja tienatut Grand Slam -pisteet kenttäpelaajien osalta:

Höntsyn palkattu henkilökunta eli Ilkka ja Toni eivät voi voittaa palkintoja, mutta ovat silti mukana – tästä syystä heidän pistemääränsä sulkeissa. Henkilökunnan Grand Slamin vei tiukan taiston jälkeen Ilkka kahden pisteen erolla Toniin.