Jokerien ja IFK:n huikeaksi menestykseksi osoittautuneen ulkoilmaottelun täällä päässä herättämä päällimmäinen tunne on helppo tunnistaa ja tiivistää yhteen sanaan: kateus.

Kaikki varmasti tietävät, että Jokerit ja IFK kohtasivat Talviklassikoksi nimetyssä ulkoilmaottelussa Helsingin Olympiastadionilla yli 36000 katsojan edessä. Näitä tapahtumia on vain pakko ihailla, vaikka taaskin peli jäi kokematta. Reilu vuosi sitten itseltäni jäi väliin Frölundan ja Färjestadin välinen Rekordmatchen. Asuimme kyllä tuolloin Göteborgissa, mutta ottelu oli tietysti pakko pitää joulun välipäivinä jolloin olimme tietysti Suomessa lomalla.

Helsingissä järjestelyt ilmeisesti sujuivat paremmin kuin Ruotsissa, jossa osaa yleisöstä ei saatu tungettua lauteille lainkaan. Suomessa ainoa moka oli, että myyntiin otetut viisi olutlitraa loppuivat jo ennen peliä.

Talviklassikko nosti pintaan seuraavat kaksi asiaa / kysymystä:

– Kyllä on Suomi ja jääkiekkomaailma muuttunut. Joukkueissa oli pelaajia, jotka haastateltaessa kertoivat, etteivät olleet aiemmin pelanneet ulkojäillä. Siis ikinä. Taaperojunnuista lähtien jokainen matsi on ollut sisällä. Tähän voi vain todeta Reino Repomiehen äänellä että ”No Huh Huh!”

– Milloin Tappara ja Ilves oikein saavat tällaisen tapahtuman aikaan? Puhetta on ollut pitkään, kysyntää olisi aivan varmasti ja Ratinaan mahtuu ihan kivasti väkeä, vaikkei ennätyksiä päästäkään tekemään. Tällaiset tapahtumat ovat niin upeita, että aivan hyvin voisi asiasta tehdä perinteen, jossa ulkoilmamatsi on joka vuosi, kotijoukkueen vain vaihtuessa.

Tapparan ja Ilveksen kohdalla on puhuttu tietysti myös Koulukadusta, joka olisi historiallisesti ottaen se oikea paikka ulkoilmaottelulle. Ja olisihan siinä huikeasti tunnelmaa, voi veljet! Järjestelyjen kannalta Ratina lienee kuitenkin noin sata kertaa helpompi, sillä Koulukadulta pitäisi toinen kaukalo purkaa ja tehdä yhtä ottelua varten isot katsomorakennelmat tilalle. Aikoinaan sinne on saatu mahtumaan yli 10000 katsojaa, mutta nykypäivän katsomovaatimuksilla määrä varmasti jäisi jonnekin viiden ja kuuden tuhannen välille, jos sinnekään. Sijainti on paikalle tulonkin kannalta hyvin ahdas. Ratinassa tilaa riittäisi aivan eri tavalla, ja katsojamäärä saataisiin niin isoksi, että vähän isommatkin poikkeusjärjestelyt kannattaisivat.

Höntsyn omalle talviklassikolle Koulukatu soveltuu mainiosti. Se pelataan joka torstai klo 21-22!