fbpx
Ladataan...

Höntsy kompensoi tämän vuoden ilmastopäästönsä

Höntsääminen on pääasiassa aika ympäristöystävällistä – tai ainakin varsin vähän ympäristölle vahingollista – toimintaa, mutta siitäkin aiheutuu kasvihuonepäästöjä. Siksi päätimme kompensoida ne.

Emme lähteneet arvioituttamaan päästöjä konsultilla tms. koska siihen uppoaisi enemmän resursseja kuin kompensaatioon itseensä. Arvion tekemistä vaikeuttaa se, ettei meillä ole mitään selkeää omaa toimitilaa jne. Päädyin tekemään ihan oman arvion (tässä näin), jota saa vapaasti arvostella.

Tuonne ne rahat meni. (kuva: Danjinghen tuulivoimaprojekti).

Höntsääminen on varsin vähän ympäristöä kuormittavaa toimintaa. Osallistujia on monia, eli päästöt per henkilö ovat väkisinkin vähäisiä moniin muihin harrastuksiin verrattuna. Höntsyyn liittyviä päästöjä syntyy ainakin liikuntapaikkojen rakentamisesta, lämmittämisestä (Koulukadun kohdalla jäähdyttämisestä) ja muusta ylläpidosta. Toinen selkeä päästölähde ovat pelivälineiden, vaatteiden ja muiden materiaalien valmistus kuljetuksineen. Myös markkinointi ja tietoliikenne aiheuttavat jonkin verran päästöjä.

Nämä ovat kuitenkin pikkujuttuja verrattuna kaikkein ilmeisimpään, eli höntsäreiden kulkemiseen pelipaikalle. Kuten kaikki tietävät, se tapahtuu usein omalla autolla – ja bussiliikennekin toki aiheuttaa päästöjä. Niinpä lähtökohtana Höntsyn aiheuttamien päästöjen laskemiselle on osallistujien autoilu peleihin.

Hieman yläkanttiin laskien Höntsyssä on vuodessa noin 20 000 pelikertaa eli yksittäisen henkilön käyntiä. Tyypillisen autoilukuorman laskemiseksi voidaan ajatella yhtä lentisvuoroa jolle osallistuu 14 ihmistä. Perstuntumalla / hatusta vetäen heistä yksi autoilee ympäristökunnista (edestakainen matka 60 km), kolme eri kaupunginosasta (20 km per nuppi), neljä jostain lähempää (10 km per nuppi), kolme henkilöä tulee bussilla (lasketaan päästöjen vastaavan 5 km autoilua per naama) ja loput kolme kävellen tai pyörällä. Homma ei tietenkään mene joka kerta täsmälleen näin, mutta tämä kuulostaisi suurin piirtein uskottavalta. Jos kilometrit jonkun kohdalla menivätkin alakanttiin, ei tässä toisaalta kimppakyytejä otettu lainkaan huomioon, vaikka tiedämme että niitä paljon harrastetaan. Yhteensä tämän 14 henkilön vuoron takia autoiltaisiin siis 170 km eli noin 12 kilometriä per nuppi per vuoro.

Oletetaan, että em. keskiarvo pätee suurin piirtein ja keskimäärin koko Höntsyyn. Näin vuoden 20 000 pelikertaa tuottaa noin 240 000 km autoilua (tai sellaiseksi muunnettua bussilla kulkemista). Keskimääräinen suomalainen auto tuottaa 160 grammaa hiilidioksidia per kilometri. Näin laskien Höntsyyn autoilemisesta syntyisi vuodessa 38 400 kg hiilidioksidipäästöjä.

Johtoajatuksena on siis, että autoilu on toimintamme suurin päästölähde. Salien lämmitys, varusteiden valmistus, jne. tuottavat todennäköisesti yhteenlaskettuina vähemmän CO2-päästöjä kuin autoilu. Kerrommekin autoilun tuottamat päästöt kahdella ja kompensoimme ne, jolloin kaikki Höntsyn tämän vuoden päästöt tulisivat kompensoiduksi (eikö?). Kompensoitavaksi päätyi 77 000 kiloa CO2-päästöjä. 

Höntsyn 77 co2-tonnin ilmastokompensaatio ohjattiin Gold Standard -sertifioituun projektiin (tarkemmin sanottuna tuulivoimapuistoon Danjinghessa Kiinassa). Standardin ideana on varmistaa, että tuetaan päästövähennyksiä, jotka ensinnäkään eivät ilman vapaaehtoisia maksuja toteutuisi. Toiseksi pyritään varmistamaan, että projekteista on myös hyötyä paikallisille ihmisille / yhteisöille, eikä niistä aiheudu ikäviä sivuvaikutuksia (ei siis tueta esim. valtavaa patoa, jonka alta satatuhatta ihmistä jää kodittomiksi).

Tiedän, että ilmastonmuutoksesta yleisesti ja päästökompensaatiosta erityisesti on paljon erilaisia mielipiteitä, mm. tuntuuko yksittäinen teko yhtään missään; toimiiko kompensaatio vain nykymenon jatkamisen oikeutuksena; jne. jne. Olen kuitenkin täysin vakuuttunut siitä, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on todellinen ilmiö, ja olen viime aikoina havahtunut siihen, miten nopeasti se etenee.

Höntsyn järjestämä matalan kynnyksen toiminta ihmisten liikuttajana pyrkii kannustamaan porukkaa sillä ajatuksella, että vähänkin liikuntaa on parempi kuin ei mitään liikuntaa. Sama pätee mielestäni tähän asiaan: on turha olla tekemättä mitään sen vuoksi, ettei voi yksin ratkaista kaikkia ongelmia kerralla. Tämä teko on pieni, mutta jotain se on silti ja varmasti oikeaan suuntaan.

 

Lehmä poseeraa tukemamme tuulivoimapuiston myllyjen kanssa (kuva: Danjinghen tuulivoimaprojekti).